Taloyhtiökin voi sijoittaa

Rahoituksen saaminen taloyhtiöiden peruskorjauksiin ja remontteihin on vaikeutunut, vaikka pankit sen välillä kiistävätkin.

Taloyhtiön kassassa ei useinkaan ole ylimääräistä. Talousarvio laaditaan parhaassa tapauksessa niin, että pikkuremontteihin ja laiterikkoihin tarvittavaa puskuria on 3–5 kuukauden vastikekertymän verran. Sen verran remontteja tyypillisesti myös tulee, eli taloyhtiö elää käytännössä kädestä suuhun -taloudessa.

Aina tilanne ei ole yhtä huono. Taloyhtiölle saattaa kertyä ylimääräistä vaikkapa rakennusoikeuden tai tontinosan myynnistä, mainos- tai autopaikkojen vuokraamisesta tai tuloina liiketiloista.

Rahoituksen saaminen taloyhtiöiden peruskorjauksiin ja remontteihin on vaikeutunut, vaikka pankit sen välillä kiistävätkin. Jos sataprosenttista remonttilainaa ei ole tarjolla, on omarahoituksen osuus kerättävä taloyhtiön osakkailta pitkän ajan kuluessa rahastoimalla tai kertaluonteisina remonttivastikkeina.

Mainituissa tilanteissa taloyhtiöllä on kassavaroja yli välittömän tarpeen. Silloin herää kysymys vastuullisesta varainhoidosta. Toimiiko hallitus oikein, jos se makuuttaa taloyhtiön varoja nollakorkoisella pankkitilillä?

Pankeilla ei ole taloyhtiöille korollisia tilituotteita, vaikka yksityishenkilöille niitä on. Silloin taloyhtiön vaihtoehdoksi jää sijoittaa ylimääräistä kassaa lyhyen koron rahastoon.

Kiinteistöliiton mielestä taloyhtiö ei kuitenkaan voi sijoittaa korkorahastoon, koska se ei ole asunto-osakeyhtiön toimialan mukaista toimintaa. Silloinhan kenkätehdaskaan ei voisi hakea kassalleen inflaatiosuojaa, koska se ei kuulu kenkätehtaan toimialaan. Asunto-osakeyhtiössä hallituksen velvollisuus on kuitenkin ajaa osakkaiden etua.

Verkkolehtemme jutussa Kiinteistöliiton juristi Tapio Haltia myöntää, ettei liitto ole asiassa viranomaistaho eikä tuomioistuin. Silti hän arvelee, että hallituksen sijoituspäätös altistaisi hallituksen jäsenet korvausvaateille, mikäli sijoituksesta aiheutuisi taloyhtiölle tappiota.

Kysyn asiaa vielä Isännöintiliitosta. Kuuluuhan isännöitsijän tehtäviin antaa hallitukselle lisätietoa ja ymmärrystä taloudenpidosta. Viestintäpäällikkö Ann-Mari Sandholmin mukaan Isännöintiliitossa ollaan samoilla linjoilla Kiinteistöliiton kanssa. Myös siellä vedotaan toimiala-asiaan. Eikä isännöitsijä kuulemma voi olla ”sijoittamisen erikoisasiantuntija”.

Pankista saan pragmaattisemman näkemyksen. Nordean kiinteistöasiakkaista vastaava johtaja Jani Pulkkinen vahvistaa, ettei taloyhtiöille ole tarjolla talletuskorkoa, mutta monia parempia ratkaisuja kylläkin. ”Varsinkin kaupunkien keskustoissa on huomattavan varakkaita taloyhtiöitä. Vuokratulot liikehuoneistoista voivat olla satoja tuhansia vuodessa. Jos ei ole toimialan mukaista sijoittaa pitkäkestoisesti, on ainakin tilikauden aikana tilanne, jossa joko ollaan ottamatta korko- ja kenties muutakin tuottoa, tai otetaan tuotto. Sellaista tapahtuu,” Pulkkinen vahvistaa.

Ehkä taloyhtiöissä kannattaa ottaa järki käteen silläkin riskillä, että joku osakas haastaisi käräjille sijoitustappioista. Sisältyyhän sijoittamiseen aina riski. Kenelle tahansa taloyhtiön hallituksen jäsenelle pitäisi olla selvää, että ylimääräistä kassaa kannattaa säilyttää ennemmin lyhyen koron rahastossa kuin nollakorkoisella käyttelytilillä. Vaikka se ei isännöitsijälle selvää olisikaan.